Skeittaamisesta

Kyllä. Skeittaamisesta. Minä. Puhun nyt.

Helsingin kaupunki valmistelee nyt skeittipaikkaohjelmaa vuosille 2015-2019. Ohjelman valmisteluun voi vaikuttaa nyt täällä. Tuo mainio Kerro Kartalla -sovellus on hyvässä käytössä tässä. Eikä mulla ole mitään osallistumista ja vaikuttamista vastaan – ei varmasti.

Mutta pari asiaa.

Miksi ihmeessä skeittaamista varten pitää lyödä lukkoon ohjelma neljälle vuodelle? Yleisten töiden lautakunta käsitteli viime kevääna Kalliossa Brahenkentän laidalla sijainneen Wamma-parkin tapausta. Vesa Korkkula teki valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin Wamma-parkille virallisen skeittipuiston asemaa. Vuonna 2009 Stara (Helsingin kaupungin rakennuspalvelu) hajotti Wamma-parkin talkoovoimin ja yksityisin varoin kasatut betonirakenteet ilman rakennusvirastolta tullutta käskyä. Virhettä ei koskaan korjattu. Kun valtuustoaloitetta käsiteltiin lautakunnassa, päädyttiin vastaamaan, että asiaa tarkastellaan seuraavan skeittipaikkaohjelman valmistelun yhteydessä – vuosille 2010-2014 kun tuota Wamma-parkia ei virallisesti mainittu. Pidin tuolloin lautakunnassa puheenvuoron, jossa ihmettelin ääneen sitä, että onko todella niin, ettei ohjelmien ulkopuolella voida tehdä mitään. Taisinpa todeta sarkastisesti, että lohdutan Ruudin päättäjämiitissä nuoria sanomalla, että eipä hätää – jo kahden vuoden päästä asia voi olla toisin.*

Helsingissä tehdään jatkuvasti ohjelmia, jotka sitovat kätemme useammissa asioissa ja estävät meitä tekemästä korjausliikkeitä kesken ohjelmakauden.

Miksi vaikuttaminen tapahtuu vain kerran? Vai kuullaanko nuoria vielä uudemman kerran? Entä vaikuttaminen ohjelmakauden aikana? Skeittaaminen on usein juuri nuorempien ihmisten harrastus, ja aikajänne heidän toiminnassaan on varsin lyhyt. Harva 16-vuotias ajattelee neljän vuoden päähän. Neljässä vuodessa myös kaupunki ja sen nuoret ehtivät muuttua niin paljon, että tämän päivän nuorten ajatukset siitä mikä on hyvää ja mikä ei, ei välttämättä ole relevanttia enää vuonna 2018.

Lopuksi pari sanaa niistä mittareista, joiden perusteella skeittipaikkoja sijoitellaan. Yksi tekijä tässä tarkastelussa on melu. Korkkalan mukaan Helsingin Rullalautailijat ry oli tehnyt selvityksen Kallion alueella, jossa melua ei oltu koettu ongelmaksi. Itse asiassa asukkaat olivat kokeneet skeittiparkin tuoneen turvallisuutta alueelle, kun puiston laidalla eivät viihtyneetkään enää nistit, vaan skeittaajat. Tällaiset asiat pitäisi uuden skeittipaikkaohjelman valmistelussa ottaa myös huomioon. Ne mittarit, joilla yleensäkin mittaamme kaupungin viihtyvyyttä ja ihmisten asuinviihtyvyyttä ovat hyvin negatiivissävytteisiä. Vähän positiivisuutta kehiin – kukaan helsinkiläinen tuskin odottaa asuinalueensa olevan täysin meluton. Turvallisuus ja alueen eläväisyys sen sijaan voivat hyvinkin olla keskeisiä tekijöitä kaikille.

Love, Sini

* Asia käsiteltiin kuitenkin syyskuussa kaupunginhallituksessa uudelleen.

23.9.2013, Ryj / Valtuutettu Vesa Korkkulan aloite Brahenkentän skeittipuiston aseman vakinaistamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jäsen Puhakan (kann. jäsen Oskala) palautusehdotuksen mukaisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Käsittely
– Palautusehdotus
Puhakka Sirpa + Oskala Hannu
Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Brahenkentän skeittipaikka vakinaistetaan ottaen huomioon melun torjunta ja asukkaille aiheutuvien haittojen ehkäiseminen

Advertisements
%d bloggers like this: