Tossa mun perusoikeudet – kävele yli!

Hirmu hienosti, Jukka Gustafsson! Kiitoksia sataa vasemmalta ja…no, vasemmalta, kun esitykset koulujen ja oppilaitosten työrauhaa edistäviksi lakimuutoksiksi on tuotu framille. “Esitetyt toimenpiteet ovat todella keskeisiä lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi”, kiittelee Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n puheenjohtaja Anette Karlsson. ”Ministerin esitys pitää sisällään hyviä lähtökohtia nimenomaan kasvatukselliseen työhön ja opiskelurauhan edistämiseen”, toteavat Demarinaiset. Se vauhti, jolla näissä esityksissä tallotaan lasten ja nuorten perusoikeuksia, vesittää esityksen hyvät puolet täysin. Sanon minä.

On totta, että opettajien keinot tarttua ongelmiin koulumaailmassa voisivat olla nykyistä paremmat. (Joskin uhkaaviin tilanteisiin on lupa puuttua rikoslakiin perustuen hätävarjelun nojalla, ja nykyään häiritsevän oppilaan/opiskelijan saa poistaa luokasta voimakeinojakin käyttäen.) Kyseenalaistan kuitenkin tarpeen uusille pakkokeinoille. Olemme luomassa koulusta entistäkin enemmän yhteisöä, jossa rauha perustuu pelotteeseen. Väittääkö joku tosissaan, ettei maito ole jo pudonnut lattialle siinä vaiheessa, kun vaarallisen esineen tai aineen takavarikoinnin tarve tulee ajankohtaiseksi? Ennaltaehkäiseminenhän tarkoittaisi sitä, että tähän tilanteeseen ei koskaan tarvitsisi päätyä. You know. Sitä paitsi, kun puhutaan toisen ihmisen terveyttä tai henkeä uhkaavista välineistä, on käsillä aina poliisiasia. Jos nämä esitykset edustavat opetusministerille riittävää ennaltaehkäisyn tasoa, laitetaan samantien metallinpaljastimet koulujen oville, ja sillä selvä.

Ennaltaehkäisyn kehnoa määrittelyäkin vakavampi ongelma ehdotuksissa on kuitenkin holtiton kajoaminen lapsen/nuoren perusoikeuksiin. Ehdotetut esitykset loukkaavat ainakin opiskelijan henkilökohtaista koskemattomuutta, sekä yksityiselämän ja omaisuuden suojaa. Kaikki perustuslaissa turvattuja oikeuksia. Niin, ja esimerkiksi minulla on ollut perusoikeussuoja täsmälleen samalla tasolla koko elämäni ajan. Myös sinulla. Ihanaa, että esityksessä on korostettu oppilaiden/opiskelijoiden kuulemisen tärkeyttä. Se lienee keskeistä, kun voimakeinoista uhkaavissa tilanteissa sovittaisiin koulun järjestyssäännöissä, joiden tekemisessä myös lapsia/nuoria olisi kuultava. Mutta miksi ihmeessä yksilön oikeussuojaan liittyvistä asioista sovittaisiin vain niin heppoisella tasolla? Etenkin kun järjestyssääntöjen muotoiluita ja sisältöjä lienee yhtä monta erilaista kuin koulujakin.

Ehdotukset antavat opettajalle lisää oikeuksia, muttei velvollisuuksia. Edelleenkään opettajilla ei olisi velvollisuutta toimia esimerkiksi koulukiusaamistapausten tullessa ilmi. Miksei? Eikö juuri siinä piile vaara? Että eräänä päivänä Jami-Petteri (kuvitteellinen Jami-Petteri, älkää jamipetterit suuttuko) saa tarpeekseen ja roudaa murikoita kouluun vetääkseen kiusaajia turpaan viimeisen kerran? Tämä velvollisuus kuuluu tällä hetkellä koulutuksen järjestäjälle, kunnalle. Kyllä. Kunnalle, joka perinteisesti on niin kovasti läsnä lasten arjessa. (Sarcasm, everybody!) Uudet esitetyt voimakeinot (joita nimitetään hienosti työrauhaa turvaaviksi toimenpiteiksi) olisivat opettajille mahdollisia välineitä, joita ei olisi kuitenkaan velvollisuus käyttää. Tämä tarkottaisi käytännössä sitä, että olisi täysin koulun toimintakulttuurista, opettajan aamukahvin laadusta tai vaikkapa oppilasta kohtaan olevista ennakkoluuloista kiinni, tulisiko voimakeinoja käytettyä vaiko ei.

En minä sitä sano, ettei mitään olisi syytä tehdä. Olisi. Esimerkiksi moniammatillinen yhteistyö, jossa nuorisotyö viedään koulujen sisälle, voisi olla omiaan rauhoittamaan koulutyötä. Samalla tavalla voitaisiin tuoda lisää silmäpareja seuraamaan yleistä ilmapiiriä ja käsipareja selvittämään ongelmatilanteita. Ennaltaehkäisemisen näkökulma pitää nostaa korkeammalle. Siinä vaiheessa, kun opettaja käy vilkkaan oppilaan reppua läpi tai kampeaa teini-ikäisen kädestä linkkuveistä, tilanne on jo auttamatta tulehtunut. Vai mitä?

Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten paljon vaakakupissa painaa vaikkapa Suomessa laajasti rakastettu YK:n lapsen oikeuksien perussopimus, kun sen toteutumista seuraava lapsiasiavaltuutettu lätkäyttää lausuntonsa pöytään. Tai perustuslaki, kun asiaan toivottavasti tämän hetkisiä lausujia paremmin perehtyneet avaavat sanaisen arkkunsa. Itse ainakin toivon, että joka kerta, kun perusoikeuksiin yritetään koskea, kukaan ei totea yhteisen hyvän olevan niitä arvokkaampia. Sillä tiellä ei nimittäin ole päätepistettä.

Love, Sini

Advertisements

4 thoughts on “Tossa mun perusoikeudet – kävele yli!

  1. Timo Kontio sanoo:

    Kalteva pinta, Sini, kalteva pinta… Toki minäkin olen miettinyt tuota lapsen oikeus ”koskemattomuuteen”, mutta täytyy aikuisilla olla myös kasvatusvastuuseen liittyvä oikeus puuttua tarvittaessa vaaratilanteisiin. Velvollisuus on jokaisella opettajalla puuttua kiusaamiseen ja väärinkäytöksiin jo pelkän perusopetuslain määrittämän tehtävän takia:

    ”…opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. (…) Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.”

    Tuota opetusta antaa koulun henkilöstö ja mielestäni on ilmiselvää, että henkilöstön puuttumisvelvollisuus on sisään kirjoitettuna tuohon tekstinpätkään. Opetusta kun on muukin kuin luokan edessä papattaminen.

    Samoin on perusoikeutensa jokaisella lapsella. Yksittäiset Jami-Petterit eivät saa toiminnallaan rikkoa toisten omaisuutta tai koskemattomuutta. Ja yhteisön hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn kannalta on mielestäni täysin oikeutettua osoittaa yksittäisille väärintekijöille yhteisön sietokyvyn rajat. Yhteisöä luokassa johtaa pääasiallisesti opettaja tai ainakin niin pitäisi olla.

    Noh, holtittomuus ja mielivaltaisuus ovat tottakai aitoja riskejä. Se riski koskee kaikkia auktoriteettiasemassa olevia ihmisiä. Kouluissa on olemassa myös varsin laajasti vaikuttamisen väyliä ja foorumeja, jotta väärinkäytökset saadaan tunnistettua ja osoitettua. Otetaan vielä se huomioon, ettei opettajaksi pitäisi Suomessa päästä ilman pitkää koulutusta ja pedagogista pätevyyttä. Eräs tähän liittyvä ongelma toki on, että opettajalla on mahdollisuus vaihtaa ongelmitta työpaikkaa, kun taas lapsella ja nuorella koulun vaihtaminen on useinkin stigmatisoivaa ja henkisesti muutenkin rankkaa..

    Noh, hyvä teksti silti. Perusoikeuspohdinta ei koskaan mene hukkaan.

  2. Sini sanoo:

    Hyvä Timo,

    Ainoat oikeusturvakeinot tällä hetkellä ovat hallintokantelu tai oikeudelliset valitustiet hallinto-oikeuteen. Jos tällaiset oikeudet tulevat opettajille, on pidettävä huolta myös oppilaiden oikeusturvasta. Nyt esitys ei sisällä mitään niiden parantamiseksi tilanteessa, jossa heidän perusoikeuksiinsa puututaan rajusti tilanteesta riippuen. Lisäksi tilanteessa, jossa opettajille lisätään oikeuksia, on syytä lisätä myös velvollisuuksia. Ihan lähtisin liikkeelle tuosta velvollisuudesta puuttua koulukiusaamistilanteisiin.

    Kuten tuolla kirjoitetin, jo nyt on mahdollisuus opettajilla puuttua hätävarjelun nojalla uhkaaviin tilanteisiin.

    Love, Sini

  3. Miksen jo opetusneuvos? sanoo:

    Muttakun opettajat ovat ammattilaisia, yhteiskunnan palvelijoina erehtymättömiä ja oikeassa myös kun asia olisi voinut olla niin, vaikkei sitten ehkä ihan ollutkaan. Kyllä lasten pitää oppia tottelemaan rautaista ja mielivaltaista auktoriteettiä, joiden ei kuulu pyytää anteeksi. Niin. Pelkkää pelon ja kunnioituksen puutetta koko homma. Eikä ole mitään diskriminaatiota; meidän koulussahan poikkeavia ja vähemmistöjä kohtaan olevat ennakkoluulot ja juorut pohjautuvat pelkästään tilastotieteeseen ja epämääräisesti määriteltyyn ammattitaitoon, jota kai tarkoittaa asioiden tekeminen samalla tavalla vuodesta toiseen. Siis tieteeseen ja ammattitaitoon. Niin.

    Eikä sitä henkilökuntaa oikeasti niin paljon tarvita, kyllä ne nuoret osaavat omansa oikaista, kunhan ryhmäkoot saadaan tarpeeksi isoiksi. Jos toteutamme turvallisuuden ostopalveluna, voi vartija tulla luokkaan kätensä sotkemaan hanskat kädessä opettajan sijasta. Siinä ei jamipetterit paljoa teleskooppipampulle ja pippurisumutteelle niskuroi. Niin. Eipä enää ole niin kova jätkä, ei. Annetaan vielä jälki-istuntoa loppuvuodeksi, niin varmasti oppii läksynsä ja sopeutuu yhteiskunnan hyödylliseksi hammasrattaaksi. Kun ostamme jonkun toisen yksikön budjetista huomaamattomasti jenkkilentokentän malliin vaatteiden läpi näkeviä kameroita, voimme kaikki olla rauhassa vahtivan silmän alla. Kaikkien etu. Silloin ei tarvita edes metallinpaljastimia. Niin.

    Ihme pluralismia kannattavat oikeushipit ajavat tämän maan vielä perikatoon, kun ei oppilaita saada olemaan kiltisti mahdottomissa olosuhteissa ja sopimaan yhteiskunnan piparimuottiin. Kun erilaisena rumia ovat, niin. Oma vika ja varmaan tyhmäkin, jos ei pysy pulkassa jo 1800-luvulla hyväksi todistetussa järjestelmässä.

    Kyllä siellä koulun takana ne oikeat miehet on aina leivottu muita pienemmistä ja poikkeavista vässyköistä. Oppivathan olemaan ja toimimaan ihmisten kanssa. Niin. Ei se ole kenenkään asia, tai sitten sen hoitaa kunta, kun virkamiehiä ja yhteiskunnan palvelijoita ovat, tai.

  4. […] ei? Miksi OAJ:kin vaatii lisää oikeuksia opettajille, mutta unohtavat vastuun kokonaan? (Tästä mä olenkin jo mouhunnut.) Onko niin, että sormen osoittaminen loukkaantumisissa onkin helpompaa? Mutta kiusaamisessa […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: