Pakolliset sentimentaaliset kiitokset

Tänään se on ohi. Ette enää näe vaaliaiheisia päivityksiä. Muutun taas normaaliksi – hymyilen enemmän, ja puhun. En stressaa. Saan nukkua pitkään. Ja mikä parasta, ensi kerralla kun näemme, puhun taas muustakin kuin vaaleista. Olipa lopputulos sitten mikä tahansa, olen viimeisistä kuukausista ja niiden aikana tehdyistä upeista asioista velkaa vähintään esikoiseni, ehkä myös toisen lapseni, monelle ihmiselle.

Ensinnäkin, jotta huomenna olisi kivampi mennä töihin, kiitos Veera. Olet joustavin ikinä, ja olen saanut sinulta sellaista luottamusta osakseni, että kampanjoiminen lounastunnilla ei tuntunut, no, niin pahalta. Kovan työmoraalin ihmisenä oli helpottavaa, kun sinä rohkaisit.

Mulla oli takanani paljon innovatiivisia mastermindeja. Kimmo – kiitos pohdinnoista, joista syntyi sekä kampanjan hokema että fantastinen Tässä pitäisi olla -idea. Seriously. Se on nerokkaimpia kampanjaideoita, joita olen nähnyt pitkään aikaan. Paulille kiitos mahtavista piirroksista mun nettisivuilla. Kiitos myös ystävyydestä, joka venyi lukioajoista tähän päivään. Elli – kiitos siitä, että sain sun huikean osaamisen käyttööni ihan aina. Lyhyellä varoitusajalla. Olemattomilla spekseillä. (No sori! En mä niistä ymmärrä mitään!) Kiitos myös päänsilityksestä. Ja Pasi. What can I say? Sivut, graafinen ilme, mahtavat ideat. (Sinify tehdään seuraavissakin vaaleissa!) Tunnen harvoja niin lahjakkaita ihmisiä kuin sinä. Sinulta syntyy nopeasti mahtavia ideoita, joita en ole koskaan ennen nähnyt. Kiitos, että päätit valita juuri minut ehdokkaaksi, jota halusit auttaa ja jolle halusit ideoitasi ammentaa.

Politiikka lähtee aina aatteesta ja arvoista. Petri autoit minua kirkastamaan niitä koko ajan. Sinulla oli katse aina pallossa. Ajassa vaalien jälkeen, kun arvoista tulee tekoja. Kiitos.

Hyvän kampanjan tunnistaa siitä, että flaikkujen jakaminen aamupakkasessa ja liitukirjoitusten tekeminen illalla töiden jälkeen saa aikaiseksi naurua, eikä kiristynyttä hymyä. Janikalle kiitos siitä, että sinun hymylläsi jaksoi aamuisin pidempään ja paremmin. Reima – sä olet sellainen kampanjoiden grand old man (haahahah!), että oli upeaa saada sut mun tiimiin. Kiitos. Henrin kanssa löydettiin kerta toisensa jälkeen hauskuutta sateesta ja pakkasessa paleltuvista käsistä. Kiitos hysteerisistä aamuista! Mikko – kukaan ei jaa esitteitä kuten sä. Vastaanottoprosentti silkka sata, koska sinä et luovuta koskaan. Ja ne tuuletukset jokaisen jaetun flaikun jälkeen – brilliant! Lopuksi tästä porukasta kiitos vielä Jussille. Jaoit niitä esitteitä, piirsit liiduilla ja vielä senkin jälkeen veit väsyneen ehdokkaan ajelulle ihan vaan, jotta saisin keskusteltua muustakin kuin kaikesta tästä.

Kiitos oikeastaan kaikille, jotka tulivat kerran jos toisenkiin pakkaseen ja sateeseen ja tuuleen ja – muutama kertana – aurinkoon jakamaan ilosanomaa flaikkujen ja liitupiirrosten muodossa. Kiitos Sini-Tuuli, Manna, Vellu, Anniina, Riipi, Kukka, Emma, Tuomas ja Katja. Viimeksi mainitulle myös tuhannes anteeksipyyntö – anteeksi, etten siivonnut, en tiskannut, enkä saanut aikaiseksi ruokaa. Kiitos sulle myös puhtaista vaatteista!

Kaisa and Ehi: I cannot thank you enough for your support. Thank you for the translations, for your insights and for the fact that you always have your door open for me.

Ja sitten on niitä ihmisiä, jotka eivät aina ole läsnä, mutta pitävät sinua pystyssä silti. Minttu, ansaitset valtavan halauksen siitä, että sinulle voi aina soittaa. Että sinä etsit rationaalisia ratkaisuja, kun minun huoleni eivät sellaisia ole. Olet rakas. Panu, kiitos perspektiivistä, koska kyllä. Elämää on vaalien ulkopuolellakin. Kiitos siitä, että sinun arvioosi voi aina luottaa ja että olet aina, aina mun puolellani. (Niin, ja siis niiden rintanappien jako siellä yliopistolla. 20 minuuttia ja 250 rintanappia. HUH!) Kiitos molemmille siitä, että olette mun elämäni ihmisiä.

Kiitos myös muille ehdokkaille reilusta asenteesta, tiukoista halauksista ja rohkaisusta. Erityisesti Ted, Joona, Laura, Kristiina, Annukka ja Nina. Ja oli niitä rohkaisijoita myös muissa puolueissa. Niin että suuri kiitos valtavien halausten kera Annina, Jenni, Tuure, ja Koljone.

Tällä kertaa jätin tärkeimmän viimeiseksi. Robert. Eipä tätä olisi tehty ilman sinua. Kiitos vankkumattomasta uskostasi, killer -asenteestasi. Siitä, että minun ei tarvinnut huolehtia mistään. Kiitos. Kaikesta mahdollisesta.

Love, Sini

p.s. Mun elämässä on paljon ystäviä ja hyviä ihmisiä. Kaikkien teidän kiittäminen tässä kestäisi koko päivän, mutta tiedätte kyllä. Kiitos kaikista juoduista skumppalaseista, halauksista, keskusteluista ja nauruista. Mä olen onnekas ihminen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: