Kaikki Helsingin ja Helsinki kaikkien puolesta?

”Minä vain halusin Helsingistä mukavamman paikan.” Itävaltalaisen, helsinkiläisille joulun alla kastanjoita myyneen Hartmann Abendsteinin toteamus aloitti eilisen Hesarissa olleen jutun, jossa käsiteltiin rakennusviraston nohevaa (not) toimintaa Kolmen sepän patsaalla sijainneen myyntipaikan vuokrankorotusten kanssa. Rakennusvirasto haki varmasti Helsingin taloudelle keskeisiä säästöjä tuplaamalla vuokran 700 eurosta 1400 euroon. Siis 700 euroa. Pieni summa Helsingille, suuri summa reilun kuukauden kausiluontoista myyntityötä tekevälle yrittäjälle.

Samassa yhteydessä mainittiin myös Töölönlahden kahvilan kohtalo. Vuokraa on niin ikään korotettu huomattavasti, ja nyt ennakkotiedoista poiketen yrittäjälle on ilmoitettu, että puiston (vastakkaiselta reunalta alkavan) remontin vuoksi vuokrasopimusta ei voida jatkaa. Jos jokin osa on remontissa, autioitetaan samantien koko mesta.

Ymmärrän kyllä taloudelliset raamit. Seriously, I do. Mutta samalla ymmärrän myös sen, että kaupungin tulovirta – etenkin viime vuonna tehdyn kohtuullisen ylijäämän mielessä pitäen – ei ole kiinni yrittäjiltä perittävistä ylimääräisistä 700 euron summista.

Näen tän kahdella tavalla. Toinen näkökulma on puhtaasti kaupungin viihtyvyyteen liittyvä. Helsinki elää kahviloista, putiikeista, hauskoista oivalluksista ympäri kaupunkia. On järjetöntä, että tukemisen ja kannustamisen sijaan kaupungin rakennusvirasto iskee kapuloita rattaisiin minkä ehtii. Haluaisinpa nähdä ne rakennusviraston virkamiehet, jotka menevät Kolmen sepän patsaalle jakamaan joulumieltä marraskuun pimeyteen.

Toinen näkökulma on taloudellinen. On varmaan aika nollasummapeliä, kun yrittäjä joutuu lopettamaan toimintansa (ja verotulojen maksamisen siitä toiminnasta) kaupungin perimien kohtuuttomien vuokrien vuoksi. Samalla kun Helsinki elää edellä mainituista asioista, joita joku voisi kuvailla unelmahötöksi, koko Suomi ja samalla meidän kotikaupunkimme elää verotuloista ja yrittäjyydestä. Eikä tämä ole todellakaan ensimmäinen kerta, kun hauskan ja piristävän yritystoiminnan tiellä seisovat kaupungin virkamiehet.

Tarvitaan avoimuutta uusia ideoita kohtaan. Joustavuutta. Ja kokonaisvaltaisempaa arviota. Samalla tavalla kuin tapahtumia ei voida arvioida ainoastaan meluasteen perusteella (like they do these days), ei kaikki kaupungissa harjoitettava yritystoiminta ole lähtökohdiltaan samanlaista. On aika eri asia myydä muutaman viikon ajan kastanjoita olemattomalla voitolla kuin lätkäistä paikalle anniskeluravintola, jonka terassille paistaa aurinko pitkin kesää. Arvokasta toimintaa molemmat, mutta ehkä ansaitsisivat tarkastelua omista lähtökohdistaan? Hmm?

Jep. Ei muuta tänään. Vaikka ihan riittävästi tässäkin.

Love, Sini

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: