Se aika vuodesta

Hyvät ystävät! On taas se aika vuodesta! Nimittäin Kokoomuksen Nuorten Liiton piirikokousten aika. Ne kullanarvoiset hetket, kun valitaan uudet luottamushenkilöt ja – tietenkin – piirien edustajat liittokokoukseen. Siis ne henkilöt, jotka äänestävät seuraavan vuoden tavoitteista, toiminnasta ja luottamushenkilöistä. Jo muutaman viime vuoden aikana KNL:n toiminnassa on ollut vahva tendenssi siihen suuntaan, että piirikokousten lähestyessä jäsenrekisteri laulaa ja jäseniä kaivetaan äänestämään kivien alta ja puiden latvoista. Kirjaimellisesti.

Viime vuoden liittokokous päättyi siihen, että Wille Rydman valittiin puheenjohtajaksi, ja hän kovaan ääneen vakuutteli vastakkainasettelun ajan olevan ohi. Erityisen riitaisiksi ennen viime vuoden liittokokousta äityivät juurikin piirikokoukset, joiden marssitukset aiheuttivat repiviä taisteluita sekä ennen että jälkeen itse kokouksen. Kun sama tilanne tuntuu toistuvan, puheenjohtaja Rydman toteaa, ettei hänellä ole tähän osaa eikä arpaa. Voi olla, mutta kun liiton puheenjohtaja ei millään tavoin tuomitse toimintaa, jolla kosketaan räikeällä tavalla piirien itsemääräämiseen, voi hän aivan yhtä hyvin olla masinoimassa tätä toimintaa itse.

Marssimisen äänen kuulee kauas. Jo tovin omassa piirissäni uumoiltiin tällaisen toiminnan mahdollisuutta, mutta itse suhtauduin siihen aluksi skeptisesti. Miksi nyt? Eihän tänä vuonna edes valita korkeinta liittojohtoa. Mutta aivan oikein. Seuraava liittohallitus tulee päättämään sekä uudesta pääsihteeristä että puheenjohtajalle myönnettävästä eduskuntavaalirahoituksesta. Tämän lisäksi liittokokoukseen ollaan tuomassa uutta sääntömuutosaloitetta, jonka tullessa hyväksytyksi KNL:n puheenjohtaja valittaisiin tulevaisuudessa jäsenäänestyksellä. Sääntömuutostyöryhmä asetettiin tämän vuoden alussa estämään juuri piiri- ja liittokokousten alla tapahtuvaa kyseenalaista toimintaa. Jos työryhmän vastaus on se, että otetaan valtaa pois KNL:n ylimmältä päättävältä elimeltä, en voi kuin ihmetellä. Nyt tähän voi joku naiivisti vastata, että näin valtaa annettaisiin jäsenistölle suoraan, mutta minä sanon: Höpöhöpö! Todellinen tapa antaa toimijoille, aktiiveille, jäsenistölle ihan oikeaa valtaa, on antaa piirien toimia itsenäisesti ja tehdä omat ratkaisunsa sen suhteen, kuka on paras paitsi johtamaan liittoa myös päättämään sen poliittisista linjauksista.

Niin, niistä poliittisista linjauksista voisinkin puhua vielä lisää. Mutta se on jo toinen tarina.

Love, Sini

Mainokset

12 ajatusta artikkelista “Se aika vuodesta

  1. Kikki Hiiri sanoo:

    Tää on niin loistavaa huumoria, että voisit päästä takaisin KNL:n blogilistalle!

  2. Kikki Hiiri sanoo:

    Olisi mukava nähdä niitä teidän ”oikeita poliittisia linjauksia”.

  3. Ano Nyymi sanoo:

    Teidän linjanne ei yksinkertaisesti miellytä kokoomuslaisia nuoria, joten nyt kun otatte takkiin ensi liittokokouksessa, niin sanoisin vain, että ”deal with it”, ja koittakaa koota rivinne, jos haluatte saada jotain aikaiseksi.

  4. Sini sanoo:

    Hyvä Kikki Hiiri ja Ano Nyymi,

    En ottanut tässä nyt niinkään kantaa siihen poliittiseen linjaan. Kyllä, minusta olemme suunnanneet useiden eri poliittisten kärkien maailmasta yhden kärjen malliin, jossa kaikenlaiset vähemmistöt ovat kohteena. Mutta ei mennä nyt siihen.

    Otin tässä kirjoituksessani kantaa siihen, mikä on ollut piirikokouksissa käytetty toimintamalli. Joo, ei siinä mitään jos piirin sisältä aidosti löytyvät vastustajat ja kannattajat ties mille. Mutta siinä vaiheessa, kun toiset piirit pyrkivät järjestämään osallistujat oman piirin tärkeimpään kokoukseen ja vieläpä niin räikeästi, että ohjeita ihan oikeasti soitellaan toisten piirien työntekijöiltä, puhutaan jo jostain ihan muusta kuin ”meidän tai teidän linjasta”. Siinä vaiheessa puhutaan jo siitä, missä menee eettisen toiminnan rajat.

    Mutta okei, jos tämä nyt on jotain, mistä olemme laajasti Kokoomusnuorissa eri mieltä – että pitäisiko piirien saada päättää linjauksistaan itse vaiko ei – niin so be it.

    Love, Sini

  5. Niinpä niin. Kikki Hiirelle ja Ano Nyymille voisin Jouni Holopaista lainatakseni sanoa, HÖPÖ HÖPÖ!

    Ja toiseksi, jokainen piiri valitsee juuri sellaisen puheenjohtajan, jonka se ansaitsee.

  6. Juha Makkonen sanoo:

    Tietääkseni nykyinen liittohallitus päättää ”puheenjohtajalle myönnettävästä eduskuntavaalirahoituksesta”.
    Voitte olla varmoja, ettei olla tekemässä minkäänlaisia peliliikkeitä. Päinvastoin ollaan oltu hyvin vainoharhaisia mm. vaalirahoituksen teknisten käytäntöjen suhteen, kuten on ajan henki. Käytäntö tulee olemaan niin läpinäkyvä, tasa-arvoinen jne. kuin osataan tehdä. Huomattava parannus entiseen se ainakin on. Ehdokkailta tuleva palaute on ollut positiivista, mikä kertoo että oikeilla jäljillä mahdetaan olla. Viime kädessä viranomaiset ja media pitävät huolta meidän tekemisten arvioinnista.

    Mitä tulee sääntömuutosehdotuksiin, ne pohjaavat sääntötyöryhmän (jäsenenä oli myös eräs T. Viljamaa) yksimieliseen esitykseen. Liittohallitus ei ole lisännyt mitään uutta sääntötyöryhmän esitykseen, ainoastaan poistanut esityksen valtuustosta.
    Sääntötyöryhmän esitellessä mallia liittohallitukselle huomioitiin kyllä, ettei yhdistyslaki edes mahdollista sitovaa jäsenäänestystä puheenjohtajasta. Siksi esitys liittokokoukselle onkin neuvoa-antavasta puheenjohtajaäänestyksestä, jolla uskotaan saatavan kentän ääntä paremmin kuuluviin. Silloin jokaisella jäsenellä on todellinen mahdollisuus ottaa kantaa asiaan. Todellista suoraa demokratiaa.
    Sääntömuutostyöryhmä katsoi, että näillä muutoksilla edistettäisiin juuri sitä mitä varten heidät asetettiinkin vuoden alussa (”estämään juuri piiri- ja liittokokousten alla tapahtuvaa kyseenalaista toimintaa”). Liittohallitus oli samaa mieltä. Mikäli liittokokous ei kuitenkin näe asiaa näin, sillä on mahdollisuus hylätä esitys. Ei se sen kummempaa ole.

    Marssituksia pyritään vähentämään myös muilla yksityiskohdilla. Esimerkiksi ehdotetaan päivämäärärajaa, jolloin se piiri jossa henkilö on tuolloin jäsenenä tulee siksi, johon henkilöllä on äänioikeus. Tämä tekisi mahdottomaksi sen, että sama henkilö voisi äänestää useissa piireissä.

    Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että pienestä piiristä tulevana en taida oikein ymmärtää mitä ”piirikokous” siellä päin tarkoittaa. Meillä sellaiset ovat olleet perin vaatimattomia tapahtumia.

    Poliittisten kärkien kritiikki on nähdäkseni paljon osuvampaa. Kuitenkin se, että meillä on edes jonkinlainen johdonmukainen ja julkisesti tunnustettu poliittinen linja on virkistävä poikkeus. Se saattaa olla jopa välttämätön edellytys sille, että voidaan levittäytyä menestyksellisesti useampiin aiheisiin. Korostan, että kyseessä on prosessi. Vuodessakin on tehty paljon. Kaikki tekemämme ratkaisut eivät voi olla oikeita, mutta ainakin ne on tehty hyvässä tahdossa. Ennen kaikkea ei ole pelätty olla jotain mieltä tai toimia.

    Näin minä sen näen.

  7. Sini sanoo:

    Juha Makkonen,

    Kiitos tästä rakentavasta keskustelunavauksesta.

    Minä en näe jäsenäänestykselle mitään tarvetta, nimenomaan suuntaa antavalle sellaiselle ainakaan. Jos se on pelkästään suuntaa antava, ja se voidaan joka tapauksessa liittokokouksessa jyrätä, niin what’s the point? Ehkä ehdokas, joka ”voittaa” jäsenäänestyksen, mutta häviää liittokokouksessa saa tästä itselleen henkistä olantaputusta. Miksi kuitenkaan siirtyä kalliiseen, postitukseen perustuvaan järjestelmään, jos sillä ei voi lain puitteissa edes olla mitään vaikuttavuutta – ellei sitten pyritä jotenkin vetoamaan liittokokousedustajien omaan tuntoon ja syvien rivien äänen huomioon ottamiseen, mutta lienee sanomattakin selvää, että siitä ei tule mitään. Suoralla demokratialla ei ainakaan ole mitään tekemistä tämän kanssa, siihen ei kannata vedota.

    Vaalirahoituksen suhteen on sanottava, että edellisen kerran tästä päätettäessä on kyllä toimittu paljon reilummin ja avoimemmin. Silloin se liittohallitus, joka istui Nurmelan ensimmäisen kauden toista vuotta päätti puheenjohtajan vaalituesta, kun seuraavasta puheenjohtajasta ei voitu olla sataprosenttisen varmoja. Näin olisi mielestäni pitänyt menetellä myös viime vuonna, mutta toisin kävi. Nyt Willen oma hallitus päättää Willen omasta rahoituksesta.

    Suurissa piireissä piirikokoukset ovat varmasti luonnollisista syistä suurempia tapahtumia, mutta viime aikoina ne ovat myös saaneet ikävän sävyn, kun itseasiallinen tarkoitus ei tunnu olevan poliittisten ja toiminnallisten linjausten tekeminen, vaan henkilövalintojen masinoiminen.

    Love, Sini

  8. Juha Makkonen sanoo:

    Niin, neuvoa-antavalle äänestyksestä on varmaankin monenlaisia mielipiteitä odotettavissa liittokokouksessa. Siinä kuitenkin yritetään tarjota muodikasta suoraa demokratiaa nykyisen mallin rinnalle. Tietyllä tapaa laimea vesitetty versiohan se on verrattuna sitovaan, mikä ei kuitenkaan ole mahdollista.
    Jää nähtäväksi, arvostaako kokousväki neuvoa-antavaa jäsenten kantojen kyselyä siinä määrin, että siihen katsotaan järkeväksi upottaa sen vaatima rahaa ja aikaa. Muistaakseni pohdittiin kuitenkin niin, ettei sen pitäisi perustua postitukseen vaan sähköiseen äänestykseen.

    ”Nyt Willen oma hallitus päättää Willen omasta rahoituksesta.”

    Ei, vaan hallitus päättää yleisistä rahoitusperusteista. Ne eivät lähtökohtaisesti suosi ketään ehdokasta.

    Piirikokouksiin tulee ensi vuonna muutoksia mikäli aikaisemmin mainitsemiani muutosehdotuksia tullaan hyväksymään. Tämän syksyn kokouksiin ne eivät tietenkään ole ehtineet vaikuttaa.
    Marssituksiin on kuitenkin johdonmukaisesti pyritty puuttumaan kovimmalla keinoilla mitä liittohallitukselle on annettu – sääntömuutosesitysoikeudella. Mikäli ehdotetut muutokset katsotaan hyviksi, loppuu marssitus niiltä osin ikuisesti. Se on aikaa kestävämpi ratkaisu kuin joku epämääräinen toiminnan tuomitseminen.

    Saa nähdä mitä tuleman pitää. Historiankirjat kuitenkin kertovat karua kieltään siitä, että tässä järjestössä on aina riidelty jostain… kai se on politiikkaa.

  9. Juha Makkonen sanoo:

    Tästä vielä:

    ”Jos se on pelkästään suuntaa antava, ja se voidaan joka tapauksessa liittokokouksessa jyrätä, niin what’s the point?”

    Tämän arviointiin se pitkälti ratkeaakin. Eli näkevätkö kokousedustajat tarpeelliseksi, että on sellainen mekanismi joka tuottaa ennalta tietoa jäsenistön toivomasta puheenjohtajavalinnasta? Sitä vasten voisi sitten tehdä salissa omantuntonsa mukaan erilaisia äänestysratkaisuja.
    Kuten ennenkin, päätöksestä olisi kukin liittokokousäänestäjä vastuussa ensisijaisesti itselleen, mutta uudessa tilanteessa kenellekään ei olisi epäselvää olisiko toiminut tietoisesti jäsenistön kantaa vastaan vai ei. Eriävälle päätökselle voi olla hyvät perustelut tai sitten ei. Äänestyspäätös olisi kuitenkin entistä tietoisempi valinta.

  10. Sini sanoo:

    ”Siinä kuitenkin yritetään tarjota muodikasta suoraa demokratiaa nykyisen mallin rinnalle.” Suora demokratia ei tarkoita sitä, että sinä äänestät valmiiksi määriteltyjä ehdokkaita. Se on edustuksellista demokratiaa, tehtiinpä se postitse tai vaaliuurnilla. Minusta keskeisintä jäsenyydessä ei muutenkaan ole henkilövalinnat, vaan poliittinen vaikuttaminen.

    Vaalirahoituksesta: ”Ei, vaan hallitus päättää yleisistä rahoitusperusteista.” Totta varmasti tämäkin. Mutta kyllähän nyt kuitenkin on niin, että juuri te viime kädessä vastaatte myös siitä, miten liitto tukee yksittäisiä ehdokkaita. Päätösten tekemisen aiheesta te voitte ulkoista vaikkapa pääsihteerille, mutta vastuun kannatte joka tapauksessa te. Oli niissä perusteet viimeksikin, siihen en osaa ottaa kantaa, ovatko teidän luomanne perusteet sitten parempia vaiko eivät.

    ”Marssituksiin on kuitenkin johdonmukaisesti pyritty puuttumaan kovimmalla keinoilla mitä liittohallitukselle on annettu –” Tämä ei pidä paikkaansa. Liittohallitus voi myös yhdessä pääsihteerin kanssa pohtia esimerkiksi taloudellisia keppejä ja porkkanoita. Itse muistan ainakin Pirkanmaalla aikoinani piirin johdossa kärsineeni taloudellisesti edellisen hallituksen toilailuista liittokokousvaltakirjojen jakamisen yhteydessä. ”Se on aikaa kestävämpi ratkaisu kuin joku epämääräinen toiminnan tuomitseminen.” Silläkin on merkitystä, millaisen viestin liittojohto tästä ulospäin antaa. Olipa toiminnan sanallisesti tai teoilla tuomitseminen epämääräistä tai ei – siitähän vastaa viestin antaja – mutta vaikeneminen tässä suhteessa ei ainakaan anna sellaista kuvaa, että tällaista toimintaa varsinaisesti vastustaa muut kuin marssitusten kohteena olevat piirit ja niiden toimijat.

    Love, Sini

  11. Rölli sanoo:

    Don’t feed the fuckin troll!

  12. Arjen Sankari sanoo:

    Oletteko muuten huomanneet, että toisten joukoissa sitä aletaan perikadon lähestyessä alkaa kauhea kina keskenään, eikä yhtenäistä johtajaakaan tunnu löytyvän. Omituisesti toisten porukassa ollaan taas vapaaehtoisesti valmiita tekemään töitä ja antamaan tukea johtohahmoille, ja jopa jättäytymään itse pois tieltä.

    Johtuisiko kenties siitä, että toisilla ei ole selkeitä arvoja ja linjauksia, joten ainoa motiivi on vain hysteerinen vallan tavoittele kaikilla tasoilla; jopa yksilöiden kesken. Henkilöpalvontakulttiako?
    Kun taas toisella puolella henkilöitten valta ei merkitse niinkään paljoa, kun selvä motiivi on se, että oikeat asiat menevät läpi ja saavat ääntä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: