Cruel, cruel world

Aloitin aamun Emmin blogin lukemisella. Kyllä, minä olin se ”hämmentävän vittumainen ja mielenkiintoinen piirin vt. puheenjohtaja”, joka oli kikseissään toiminnasta. Niihin aikoihin tässä hommassa oli edes jotain järkeä ja silloisessa piirissäni keskityttiin enemmän toiminnan uudistamiseen kuin sisäisiin kiistoihin. Vuoden 2007 jälkeen meiltä kaikilta on tainnut niin sanotusti levitä enemmän tai vähemmän marmorikuulat käsiin. Emmin postauksessa tuskin on lausetta, josta olisin eri mieltä. Puhumattakaan siitä, että tulin eksponentiaalisesti toiveikkaammalle mielelle sen suhteen, että loppujen lopuksi tässä saattaa käydä ihan hyvin. Ainakin pidemmällä tähtäimellä.

Itse en ymmärrä yhtään ihmisiä, jotka lokaavat toisiaan anonyymisti pitkin nettiä. Luulisi, että olisimme tuon vaiheen yli jo päässyt jossain ala- ja yläasteen vaiheilla. Esimerkiksi nimettömät blogit, jotka on pystytetty yksittäisten ihmisten mustamaalaamiseksi, ovat naurettavia silkassa typeryydessään ja lapsellisuudessaan.

No mutta. Gossipia aamuun niiden normaalien juorujen lisäksi.

Love, Sini

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: