Nöyryyden hetki

Mä olen siis aloittanut nyt vuoden alusta uuden terveellisen elämän. Emmi naureskeli mulle joulun alla, että niin varmaan. Mutta totta se on. Mä olen nyt kolmen viikon ajan käynyt kuuliaisesti salilla kolme kertaa viikossa ja syönyt iltapalaksi appelsiinia. Surullistahan tää on, kun elämästä tulee tällaista, mutta tässä vaiheessa on turha valittaa.

Lähdin aamulla uudelle tunnille, rvp-muokkaukseen, ajatellen, että How hard can it really be? Olin väärässä. Oli näin lähellä, etten pyörtynyt sinne tunnille. Koska kokemus oli sen verran nöyryyttävä, päätin sen tunnin selättämisen olevan koko kevääni tärkein projekti. Siis heti yliopistoon pääsemisen jälkeen. Tää oli kyllä sellainen face-to-face-hetki mun kuolevaisuuden kanssa, että olen vieläkin vähän järkyttynyt. Urpo Uusitaloa lainatakseni: ”Vuosi saattaa vaihtua, mutta Sini Korpisen käsitys itsestään on ja pysyy.” Ihmeiden aika ei siis selvästikään ole ohi.

Love, Sini

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: